Video
Joskus eteen tulee periaatteessa teknisesti täydellisiä poplauluja. The Show on juuri sellainen. Xenomanian mestariteos esittelee ainakin kolme eri kertosäettä – itse asiassa koko biisi on yhtä kertsiä ja yhtä koukkua. The Show on niitä biisejä, joista olen aidosti hämmästynyt ja kateellinen ja kaikkea siltä väliltä.
Ensikuulemalta The Show on kuin mikä tahansa aerobic-poppis, eikä se varmastikaan radiosta muun ohjelmavirran keskellä kuultuna (jos se siellä joskus Suomessa soisi tai olisi soinut) herättäisi kummoisiakaan reaktioita, mutta kestokuuntelussa biisi suorastaan vyöryy ihon alle ja päähän soimaan.
Kirjoitin alussa ”periaatteessa teknisesti täydellinen” siksi, että kuten sijoituskin kertoo, jossain on parantamisen varaa. The Show kulkee raiteillaan kuin resiina, mutta jään aina odottamaan sitä lopullista kliimaksia. Loppupuolen päällekkäiset vokaalit eivät täysin riitä. Modulaatio avuksi?
Brian Higginsin Xenomania on taikonut Girls Aloudille tukun muitakin popkarkkeja. Mutta oikeastaan on aivan sama, kuka tämänkin esittää.
Listamenestys:
UK: #2
US: -
Tsekkaa myös: Biology, Call the Shots
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti