Video
The Killersin Mr. Brightside on siis viime vuosikymmenen paras popsingle. Ja vaikka olen korostanut tämän listan oleva eri kuin vuosikymmenen parhaiden biisien lista, Mr. Brightside saattaisi olla senkin rankingin kärjessä.
Mr. Brightside on lähtökohtaisesti perusvarma kappale, mutta jotenkin onnistuu aivan kaikessa. Kappaletta kuunnellessani huomaan aina kiinnittäväni huomiota eri asioihin. Joskus se on Brandon Flowersin loistava paatosmainen tulkinta, joskus fantastinen tarina kolmiodraamasta, joskus kappaleen esimerkillinen rytmitys, joskus lopun kliimaksi ”I never”, joskus aivan järisyttävän upea kertosäe. Kohokohtia riittää. Silti Mr. Brightside onnistuu kuulostamaan vain ja ainoastaan rockhitiltä, jota ei tarvitse tutkia sen tarkemmin jos ei halua.
Sovituksellisesti lempikohtiani ovat kasarisyna (tietenkin) sekä rumpukuvio juuri ennen kertosäettä. Molemmat paljon käytettyjä elementtejä ja siksi tässä säästeliäästi tarjoiltuna. Suurieleinen melodia itsessään yhdistää jonkun Franz Ferdinandin ja Pet Shop Boysin parhaat puolet: nokkelaa, riemukasta, tarttuvaa ja mahtipontista.
Täyden kympin kappale, kuten listamenestys kertoo.
Siinä se. Tämä ranking vei niin paljon aikaa ja energiaa, etten viitsi alkaa miettiä kuluneen vuoden parhaita kappaleita. Katsotaan ne klassikot läpi vaikka vuonna 2020.
Listamenestys:
UK: #10
US: #10
Tsekkaa myös: Somebody Told Me, When You Were Young
torstai 23. joulukuuta 2010
keskiviikko 22. joulukuuta 2010
2 | Missy Elliott – Get Ur Freak On (2001)
Video
Hoksasin juuri, kuinka hyvin vuosi 2001 on edustettuna kärkikympissä. Tässä vielä yksi. Get Ur Freak On on ainoa kappale, jonka olen koskaan huolinut kännykkäni soittoääneksi, kunnes ymmärsin, miten turhaa on valita soittoääneksi jokin pophitti sillä kännykkään on tarkoitus lähinnä vastata.
Musiikkivideoiden ja minimalismin mestari Missy Elliott täräytti maailmalle sellaisen kappaleen, jota ei voi kuvailla – se täytyy kuunnella. Biisin pohjana toimii yksinkertainen biitti tai mikä Timbalandin pöllimä banghrajunnaus lieneekään. Toinen kappaleen neronleimaus on tietty kertosäehokema Get your freak on, joka jää taatusti päähän soimaan.
Outkastin Ms. Jacksonin (9) tapaan tähän on loihdittu säpsäyttäviä yksityiskohtia. Erilaiset kiekaisut ja huudahdukset ja muut ihmisäänet, kuten syljeskelyn aina yhtä hieno soundi, sekä loppupuolen kiihkeä ”Yes..yes..yes..yes..” toimivat mahtavasti. Lopussa korostuu vielä bongorummun soundi, joka lienee tosin koneella tehty.
Kaiken kaikkiaan huimaava kollaasi. Pitchforkin mielestä vuosikymmenen seitsemänneksi paras kappale.
Elliottin urakäyrä laski samaa tahtia elopainon kanssa. Mimmistä ei ole kuulunut pariin vuoteen juuri mitään, mutta vuosina 2001-2005 hän suolsi maailmaan monta hienoa singleä.
Listamenestys:
UK: #4
US: #7
Tsekkaa myös: Work It, Pass That Dutch
Hoksasin juuri, kuinka hyvin vuosi 2001 on edustettuna kärkikympissä. Tässä vielä yksi. Get Ur Freak On on ainoa kappale, jonka olen koskaan huolinut kännykkäni soittoääneksi, kunnes ymmärsin, miten turhaa on valita soittoääneksi jokin pophitti sillä kännykkään on tarkoitus lähinnä vastata.
Musiikkivideoiden ja minimalismin mestari Missy Elliott täräytti maailmalle sellaisen kappaleen, jota ei voi kuvailla – se täytyy kuunnella. Biisin pohjana toimii yksinkertainen biitti tai mikä Timbalandin pöllimä banghrajunnaus lieneekään. Toinen kappaleen neronleimaus on tietty kertosäehokema Get your freak on, joka jää taatusti päähän soimaan.
Outkastin Ms. Jacksonin (9) tapaan tähän on loihdittu säpsäyttäviä yksityiskohtia. Erilaiset kiekaisut ja huudahdukset ja muut ihmisäänet, kuten syljeskelyn aina yhtä hieno soundi, sekä loppupuolen kiihkeä ”Yes..yes..yes..yes..” toimivat mahtavasti. Lopussa korostuu vielä bongorummun soundi, joka lienee tosin koneella tehty.
Kaiken kaikkiaan huimaava kollaasi. Pitchforkin mielestä vuosikymmenen seitsemänneksi paras kappale.
Elliottin urakäyrä laski samaa tahtia elopainon kanssa. Mimmistä ei ole kuulunut pariin vuoteen juuri mitään, mutta vuosina 2001-2005 hän suolsi maailmaan monta hienoa singleä.
Listamenestys:
UK: #4
US: #7
Tsekkaa myös: Work It, Pass That Dutch
tiistai 21. joulukuuta 2010
3 | Belle and Sebastian – I'm Waking Up to Us (2001)
Video
Rakastan Belle and Sebastiania syvästi, joten heidän sijoituksensa kärkipaikoille oli itsestään selvää. Ja biisin valintakin oli suhteellisen helppo, sillä I'm Waking Up to Us on kaikkien aikojen paras joulusingle. Jos joulusingle tarkoittaa sitä, että kappaleessa viitataan edes hitusen jouluun ja se on julkaistu joulun alla.
Biisin ehdoton parhaus piilee hienossa sanoituksessa, joka menee heti suoraan asiaan ja jossa ruoditaan mahdotonta suhdetta, tai lähinnä suhteen toisen osapuolen mahdottomuutta, mutta pinnaltaan kaikki unohtuu jouluna: ”My anger turns to pity and to love/The season has arrived.” Kuolematonta. Stuart Murdoch kirjoitti tämän ilmeisesti Isobel Campbellista. ”She grew up and left the rest of us.”
Toisen säkeistön alussa perusnapakkaan B&S-kappaleeseen tulevat mukaan aivan jumalaiset puhaltimet. Bändi käyttää niitä paljon muutenkin, mutta tässä ne ovat jotenkin aivan erityisen hurmaavat. Kolmannessa tilaa nappaa vuorostaan poikkihuilu. Ja mainitsinko jo jousisovituksen?
Popmusiikkia parhaimmillaan.
Listamenestys:
UK: #39
US: -
Tsekkaa myös: Ihan mikä tahansa Belle and Sebastianin 2000-luvun single – tai pikemminkin kaikki ep:t.
Rakastan Belle and Sebastiania syvästi, joten heidän sijoituksensa kärkipaikoille oli itsestään selvää. Ja biisin valintakin oli suhteellisen helppo, sillä I'm Waking Up to Us on kaikkien aikojen paras joulusingle. Jos joulusingle tarkoittaa sitä, että kappaleessa viitataan edes hitusen jouluun ja se on julkaistu joulun alla.
Biisin ehdoton parhaus piilee hienossa sanoituksessa, joka menee heti suoraan asiaan ja jossa ruoditaan mahdotonta suhdetta, tai lähinnä suhteen toisen osapuolen mahdottomuutta, mutta pinnaltaan kaikki unohtuu jouluna: ”My anger turns to pity and to love/The season has arrived.” Kuolematonta. Stuart Murdoch kirjoitti tämän ilmeisesti Isobel Campbellista. ”She grew up and left the rest of us.”
Toisen säkeistön alussa perusnapakkaan B&S-kappaleeseen tulevat mukaan aivan jumalaiset puhaltimet. Bändi käyttää niitä paljon muutenkin, mutta tässä ne ovat jotenkin aivan erityisen hurmaavat. Kolmannessa tilaa nappaa vuorostaan poikkihuilu. Ja mainitsinko jo jousisovituksen?
Popmusiikkia parhaimmillaan.
Listamenestys:
UK: #39
US: -
Tsekkaa myös: Ihan mikä tahansa Belle and Sebastianin 2000-luvun single – tai pikemminkin kaikki ep:t.
maanantai 20. joulukuuta 2010
4 | MGMT – Time to Pretend (2008)
Video
Olen kirjoittanut aiemminkin tunnistettavista introista, mutta tässäpä biisi, jonka intro on koko kappaleen huippukohta – ja niin hyvä, että itse biisikin on vuosikymmenen neljänneksi paras popsingle.
Kohokohdat eivät siis jää introon. Taustalla kulkeva surina on aivan hurmaava, mutta pysyy kiltisti taustalla. Päällimmäisenä valokeilassa on sävellys, joka on mahtava sekoitus vanhaa kunnon pophittiä ja indiepiirien hyväksymää nyrjähtäneisyyttä. Ja loppuun vielä näppärät yeah yeah yeah't.
Time to Pretend kertoo kai rocktähden helposta ja tyydyttyneestä, mutta kuitenkin niin tyhjästä elämästä. Tätä voi kai nimittää joksikin psykedeeliseksi rockiksi. Muuttuuko biisi psykedeeliseksi, jos sen esittäjät esittävät outoa? Joku on käyttänyt termiä avaruusrock, mutta minusta tämä menee aivan hyvin pintapopista siinä missä edellä esitelty Love, etc.:kin.
MGMT:n mahtisinkut loppuvat lyhyeen, mutta kärki on terävä. NME pisti vielä paremmaksi ja valitsi tämän viime vuosikymmenen toiseksi parhaaksi kappaleeksi, mutta hehän eivät tiedä mistään mitään paitsi silloin, kun olen heidän kanssaan samaa mieltä.
Listamenestys:
UK: #35
US: -
Tsekkaa myös: Electric Feel, Kids
Olen kirjoittanut aiemminkin tunnistettavista introista, mutta tässäpä biisi, jonka intro on koko kappaleen huippukohta – ja niin hyvä, että itse biisikin on vuosikymmenen neljänneksi paras popsingle.
Kohokohdat eivät siis jää introon. Taustalla kulkeva surina on aivan hurmaava, mutta pysyy kiltisti taustalla. Päällimmäisenä valokeilassa on sävellys, joka on mahtava sekoitus vanhaa kunnon pophittiä ja indiepiirien hyväksymää nyrjähtäneisyyttä. Ja loppuun vielä näppärät yeah yeah yeah't.
Time to Pretend kertoo kai rocktähden helposta ja tyydyttyneestä, mutta kuitenkin niin tyhjästä elämästä. Tätä voi kai nimittää joksikin psykedeeliseksi rockiksi. Muuttuuko biisi psykedeeliseksi, jos sen esittäjät esittävät outoa? Joku on käyttänyt termiä avaruusrock, mutta minusta tämä menee aivan hyvin pintapopista siinä missä edellä esitelty Love, etc.:kin.
MGMT:n mahtisinkut loppuvat lyhyeen, mutta kärki on terävä. NME pisti vielä paremmaksi ja valitsi tämän viime vuosikymmenen toiseksi parhaaksi kappaleeksi, mutta hehän eivät tiedä mistään mitään paitsi silloin, kun olen heidän kanssaan samaa mieltä.
Listamenestys:
UK: #35
US: -
Tsekkaa myös: Electric Feel, Kids
sunnuntai 19. joulukuuta 2010
5 | Pet Shop Boys – Love, etc. (2009)
Video
Pet Shop Boys on kaikkien aikojen mahtavin popyhtye, joten keskityn lähinnä tähän nimenomaiseen kappaleeseen.
Love, etc. on siinä mielessä kiinnostava PSB-single, että siitä kuuluu läpi harvinaisen paljon yhteistyökumppanin, tällä kertaa Xenomanian, vaikutus. Yleensä Neil Tennant ja Chris Lowe onnistuvat kuulostamaan vain itseltään, mutta tämän tunnistaa kyllä Xenomanian kappaleeksi. Ei tosin ole yhtä räikeästi tuottajiensa kuuloinen kuin saman Yes-albumin More Than a Dream.
Mutta eipä se haittaa. Teknisesti Love, etc. ei aiheuta samanlaisia vilunväristyksiä kuin listan rohkeimmat mestariteokset, kuten sijan yhdeksän Ms. Jackson, mutta siinä on jotain perustavanlaatuisen huimaavaa. Jos sanaa popkarkki voi koskaan käyttää oikeassa paikassa, nyt olisi se paikka. Jotkut bändit ja artistit yrittävät liikaa kerta toisensa jälkeen, Pet Shop Boys ei kuulosta koskaan väkinäiseltä.
Love, etc. kulkee kuin juna raiteillaan perusbiitin varassa. Biisissä ei ole ainuttakaan suvantokohtaa, vaan se etenee huipusta toiseen. Vaikka sävellys sinänsä on melko tavanomainen, Tennant on äänessä tarpeeksi viedäkseen kappaletta vahvasti eteenpäin. Säkeistön ja kertosäkeen väliin huokaistu ”Oh” saattaa olla musiikkihistorian paras ”oh”.
Lisää elämän perustotuuksia: You don't have to be beautiful but it helps.
Tämä ei tietenkään ole 2000-luvun paras PSB-biisi, mutta siis vuosikymmenen viidenneksi paras popsingle.
Listamenestys:
UK: #14
US: -
Tsekkaa myös: Ihan mikä tahansa 2000-luvun Pet Shop Boys -single.
Pet Shop Boys on kaikkien aikojen mahtavin popyhtye, joten keskityn lähinnä tähän nimenomaiseen kappaleeseen.
Love, etc. on siinä mielessä kiinnostava PSB-single, että siitä kuuluu läpi harvinaisen paljon yhteistyökumppanin, tällä kertaa Xenomanian, vaikutus. Yleensä Neil Tennant ja Chris Lowe onnistuvat kuulostamaan vain itseltään, mutta tämän tunnistaa kyllä Xenomanian kappaleeksi. Ei tosin ole yhtä räikeästi tuottajiensa kuuloinen kuin saman Yes-albumin More Than a Dream.
Mutta eipä se haittaa. Teknisesti Love, etc. ei aiheuta samanlaisia vilunväristyksiä kuin listan rohkeimmat mestariteokset, kuten sijan yhdeksän Ms. Jackson, mutta siinä on jotain perustavanlaatuisen huimaavaa. Jos sanaa popkarkki voi koskaan käyttää oikeassa paikassa, nyt olisi se paikka. Jotkut bändit ja artistit yrittävät liikaa kerta toisensa jälkeen, Pet Shop Boys ei kuulosta koskaan väkinäiseltä.
Love, etc. kulkee kuin juna raiteillaan perusbiitin varassa. Biisissä ei ole ainuttakaan suvantokohtaa, vaan se etenee huipusta toiseen. Vaikka sävellys sinänsä on melko tavanomainen, Tennant on äänessä tarpeeksi viedäkseen kappaletta vahvasti eteenpäin. Säkeistön ja kertosäkeen väliin huokaistu ”Oh” saattaa olla musiikkihistorian paras ”oh”.
Lisää elämän perustotuuksia: You don't have to be beautiful but it helps.
Tämä ei tietenkään ole 2000-luvun paras PSB-biisi, mutta siis vuosikymmenen viidenneksi paras popsingle.
Listamenestys:
UK: #14
US: -
Tsekkaa myös: Ihan mikä tahansa 2000-luvun Pet Shop Boys -single.
lauantai 18. joulukuuta 2010
6 | S Club 7 – Don't Stop Movin' (2001)
Video
Pois alta, täältä tulee täyslaidallinen teineiksi naamioituneita kaksikymppisiä! Ja millä tavalla!
Jos rankataan artisteja sinkkujen erinomaisuuden perusteella suhteessa niiden määrään, niin S Club (7) on aika korkealla. Porukka julkaisi neljä albumia ja kokosi hajoamisensa jälkeen kaikki singlensä aivan lyömättömälle kokoelmalle.
Simon Ellisin ja Steven Lipsonin sorvaama Don't Stop Movin' räjäytti pankin Britanniassa, jossa ymmärretään hyvän popmusiikin päälle. Se valittiin vuoden 2001 parhaaksi brittiläiseksi singleksi. Ja voiko joku väittää, ettei se ollut?
Don't Stop Movin' kokoaa yhteen kaikki ne elementit, jotka yhdistetään kohottavaan popmusiikkiin: tarttuva melodia, perinteisiin nojaava sovitus, poppiksen rakenne, aivan erinomaiset laulusuoritukset ja se mystinen x-factor, joka antaa viimeisen silauksen. Tässä se taitaa olla fantastinen jousisovitus, joka on levyvihkosen mukaan ihan oikean orkesterin aikaansaannosta. Niin, ja vocoder, mutta annan sen anteeksi.
Vaikka Rachel Stevensin (sija 15) sooloura jäikin torsoksi, on hän seitsikon menestynein jäsen. Jo O'Mearan uran olisi suonut ottavan tuulta alleen, sillä hän puolestaan oli porukan selvästi paras laulaja.
Listamenestys:
UK: #1
US: -
Tsekkaa myös: Never Had a Dream Come True, You
Pois alta, täältä tulee täyslaidallinen teineiksi naamioituneita kaksikymppisiä! Ja millä tavalla!
Jos rankataan artisteja sinkkujen erinomaisuuden perusteella suhteessa niiden määrään, niin S Club (7) on aika korkealla. Porukka julkaisi neljä albumia ja kokosi hajoamisensa jälkeen kaikki singlensä aivan lyömättömälle kokoelmalle.
Simon Ellisin ja Steven Lipsonin sorvaama Don't Stop Movin' räjäytti pankin Britanniassa, jossa ymmärretään hyvän popmusiikin päälle. Se valittiin vuoden 2001 parhaaksi brittiläiseksi singleksi. Ja voiko joku väittää, ettei se ollut?
Don't Stop Movin' kokoaa yhteen kaikki ne elementit, jotka yhdistetään kohottavaan popmusiikkiin: tarttuva melodia, perinteisiin nojaava sovitus, poppiksen rakenne, aivan erinomaiset laulusuoritukset ja se mystinen x-factor, joka antaa viimeisen silauksen. Tässä se taitaa olla fantastinen jousisovitus, joka on levyvihkosen mukaan ihan oikean orkesterin aikaansaannosta. Niin, ja vocoder, mutta annan sen anteeksi.
Vaikka Rachel Stevensin (sija 15) sooloura jäikin torsoksi, on hän seitsikon menestynein jäsen. Jo O'Mearan uran olisi suonut ottavan tuulta alleen, sillä hän puolestaan oli porukan selvästi paras laulaja.
Listamenestys:
UK: #1
US: -
Tsekkaa myös: Never Had a Dream Come True, You
perjantai 17. joulukuuta 2010
7 | PMMP – Pariterapiaa (2009)
Video
Jottei menisi aivan ulkomaalaisten hehkuttamiseksi, niin otetaanpa mukaan Paula ja Mira. Mahtavuutta. Rusketusraidat-rallatuksellaan tutuksi tullut PMMP oli heti minun papereissani suomipopin suuruus, mikä todistettiin viimeistään Joutsenet-kaunokilla (2003).
Jori Sjöroosin omien projektien tuotokset ovat ajoittaisesta hyvyydestään huolimatta aika kaukana siitä, mitä hän on saanut aikaan PMMP:n hovisäveltäjänä. Toki musiikkityyli on ollut erilainen, mutta voiko joku oikeasti väittää, että esimerkiksi Magenta Skycoden rosterissa on tämäntasoisia ikivihreitä? No, olenkin ”yksi hyvä poppis on parempi kuin kourallinen keskitason indietä” -koulukuntaa, vaikka indietä kuuntelenkin.
PMMP on muuttunut sanoituksissaan mielestäni ajan myötä suoremmaksi. Pariterapiaa lukeutuu heidän mestariteoksiinsa myös sillä saralla. Biisi on erittäin viehättävä sekoitus elektropoppia ja suomirockia, jota ei haittaa edes killerikertsin puute.
Livenä PMMP on kotimaisten esiintyjien sarjassa aivan yliveto. Todistusaineistona muun muassa oheinen video.
Listamenestys:
FI: #12
Tsekkaa myös: Rusketusraidat, Päiväkoti
Jottei menisi aivan ulkomaalaisten hehkuttamiseksi, niin otetaanpa mukaan Paula ja Mira. Mahtavuutta. Rusketusraidat-rallatuksellaan tutuksi tullut PMMP oli heti minun papereissani suomipopin suuruus, mikä todistettiin viimeistään Joutsenet-kaunokilla (2003).
Jori Sjöroosin omien projektien tuotokset ovat ajoittaisesta hyvyydestään huolimatta aika kaukana siitä, mitä hän on saanut aikaan PMMP:n hovisäveltäjänä. Toki musiikkityyli on ollut erilainen, mutta voiko joku oikeasti väittää, että esimerkiksi Magenta Skycoden rosterissa on tämäntasoisia ikivihreitä? No, olenkin ”yksi hyvä poppis on parempi kuin kourallinen keskitason indietä” -koulukuntaa, vaikka indietä kuuntelenkin.
PMMP on muuttunut sanoituksissaan mielestäni ajan myötä suoremmaksi. Pariterapiaa lukeutuu heidän mestariteoksiinsa myös sillä saralla. Biisi on erittäin viehättävä sekoitus elektropoppia ja suomirockia, jota ei haittaa edes killerikertsin puute.
Livenä PMMP on kotimaisten esiintyjien sarjassa aivan yliveto. Todistusaineistona muun muassa oheinen video.
Listamenestys:
FI: #12
Tsekkaa myös: Rusketusraidat, Päiväkoti
torstai 16. joulukuuta 2010
8 | Kylie Minogue – Can't Get You Out of My Head (2001)
Video
Yritin keksiä, miten voisin välttyä valitsemasta Kylieltä tätä biisiä, mutten vain voinut. Kun mietitään 2000-luvun parasta ja suurinta elektropophittiä, Can't Get You Out of My Headille ei löydy montaakaan kilpailijaa. Toki Love at First Sight, Slow, I Believe in You ja niin edelleen ovat hienoja kappaleita, mutta la la la pesee tehossaan nuo kaikki.
Tässä on jotain samaa kuin I Should Be So Luckyssa (1987). Kaikkien popsäveltäjien ja -tähtien pitäisi tajuta, että toistuva koukku on yleensä se varmin valinta. Ärsyttävä, kyllä, mutta helpoiten toteutettavissa ja hyvin tehtynä jää mieleen kaikkein parhaiten.
Mutta pelkkä la la la ei siivittänyt tätä sijalle kahdeksan. Cathy Dennis ja Rob Davis loihtivat mahtavuutta myös hokeman ympärille. Säkeistöissä on erinomaista imua. Lisäksi kappaleen nerous tulee parhaiten ilmi New Orderin Blue Mondayhin sulautetussa mash-upissa, jonka Kylie esitti Brit Awardseissa vuonna 2002 tähän tapaan. Huikeaa. Viimeistään tässä karisivat muut Kylie-kilpailijat kauas jälkeen.
Can't Get You Out of My Headistä sukeutui eräs 2000-luvun suurimmista singlemenestyksistä. Se palautti Kylien jopa Yhdysvaltojen listoille: Hot 100 -listan seiska ja albumi Fever ylsi albumilistan kolmoseksi.
Eräs Can't Get You Out of My Headinkin huippukohdista on For ever and ever and ever. Sattumaako?
Listamenestys:
UK: #1
US: #7
FI: #5
Tsekkaa myös: Love at First Sight, 2 Hearts
Yritin keksiä, miten voisin välttyä valitsemasta Kylieltä tätä biisiä, mutten vain voinut. Kun mietitään 2000-luvun parasta ja suurinta elektropophittiä, Can't Get You Out of My Headille ei löydy montaakaan kilpailijaa. Toki Love at First Sight, Slow, I Believe in You ja niin edelleen ovat hienoja kappaleita, mutta la la la pesee tehossaan nuo kaikki.
Tässä on jotain samaa kuin I Should Be So Luckyssa (1987). Kaikkien popsäveltäjien ja -tähtien pitäisi tajuta, että toistuva koukku on yleensä se varmin valinta. Ärsyttävä, kyllä, mutta helpoiten toteutettavissa ja hyvin tehtynä jää mieleen kaikkein parhaiten.
Mutta pelkkä la la la ei siivittänyt tätä sijalle kahdeksan. Cathy Dennis ja Rob Davis loihtivat mahtavuutta myös hokeman ympärille. Säkeistöissä on erinomaista imua. Lisäksi kappaleen nerous tulee parhaiten ilmi New Orderin Blue Mondayhin sulautetussa mash-upissa, jonka Kylie esitti Brit Awardseissa vuonna 2002 tähän tapaan. Huikeaa. Viimeistään tässä karisivat muut Kylie-kilpailijat kauas jälkeen.
Can't Get You Out of My Headistä sukeutui eräs 2000-luvun suurimmista singlemenestyksistä. Se palautti Kylien jopa Yhdysvaltojen listoille: Hot 100 -listan seiska ja albumi Fever ylsi albumilistan kolmoseksi.
Eräs Can't Get You Out of My Headinkin huippukohdista on For ever and ever and ever. Sattumaako?
Listamenestys:
UK: #1
US: #7
FI: #5
Tsekkaa myös: Love at First Sight, 2 Hearts
keskiviikko 15. joulukuuta 2010
9 | Outkast – Ms. Jackson (2000)
Video
Ei ollut vaikea päättää, mikä Outkast-biisi selviäisi kymmenen parhaan joukkoon. Hey Ya (2003) saattaa olla kepeämpi instant-hitti, mutta Ms. Jacksonia ei voi vastustaa. Aivan puhdasta neroutta.
Ms. Jacksonissa piilee upotettuja koukkuja kuin miljoonapilkissä konsanaan. Jo introsta lähtien on selvää, että nyt ei olla tekemisissä minkään tavallisen hip hop -hitin kanssa. Nyt kaadetaan raja-aitoja ja keksitään kaikkea uutta kivaa.
Sopivasti nytkähtänyt biitti, for ever ever -kohta sekä marssitorvet biisin loppupuolella viehättävät aina ja ikuisesti. Biisi ei vanhene ollenkaan, vaan olisi yhtä vallankumouksellinen julkaistaessa vaikka huomenna. Mihin tällainen nerous on kadonnut valtavirrasta?
Lisäksi sanoituksessa piilee ehkä kaikkien aikojen paras elämänviisaus: ”You can plan a pretty picnic but you can't predict the weather.”
Videon elukat ovat aivan mahtavia. Etenkin pöllö.
Listamenestys:
UK: #2
US: #1
FI: #8
Tsekkaa myös: B.O.B., The Way You Move
Ei ollut vaikea päättää, mikä Outkast-biisi selviäisi kymmenen parhaan joukkoon. Hey Ya (2003) saattaa olla kepeämpi instant-hitti, mutta Ms. Jacksonia ei voi vastustaa. Aivan puhdasta neroutta.
Ms. Jacksonissa piilee upotettuja koukkuja kuin miljoonapilkissä konsanaan. Jo introsta lähtien on selvää, että nyt ei olla tekemisissä minkään tavallisen hip hop -hitin kanssa. Nyt kaadetaan raja-aitoja ja keksitään kaikkea uutta kivaa.
Sopivasti nytkähtänyt biitti, for ever ever -kohta sekä marssitorvet biisin loppupuolella viehättävät aina ja ikuisesti. Biisi ei vanhene ollenkaan, vaan olisi yhtä vallankumouksellinen julkaistaessa vaikka huomenna. Mihin tällainen nerous on kadonnut valtavirrasta?
Lisäksi sanoituksessa piilee ehkä kaikkien aikojen paras elämänviisaus: ”You can plan a pretty picnic but you can't predict the weather.”
Videon elukat ovat aivan mahtavia. Etenkin pöllö.
Listamenestys:
UK: #2
US: #1
FI: #8
Tsekkaa myös: B.O.B., The Way You Move
tiistai 14. joulukuuta 2010
10 | Gwen Stefani – Cool (2004)
Video
Top kympissä ollaan. Jos lista on tähän mennessä mennyt mielestänne päin seiniä, niin käännettä parempaan tuskin tapahtuu.
Ja jos Robyn on tämän hetken huimin popartisti, Gwen Stefani antaisi kovan vastuksen, jos vain äitiydeltään ja No Doubt -soutamiselta ja huopaamiseltaan ehtisi.
Stefanin sooloesikoinen Love. Angel. Music. Baby. (2004) on harvinaisen onnistunut popalbumi, joka elää yhtä lailla Stefanin itsensä kuin huimien yhteistyösuoritusten varassa. Tuntuu että jokainen Dallas Austinista Linda Perryn, Nellee Hooperin, Dr. Dren ja Pharrellin kautta Eveen sai levylle itsestään kaiken irti.
Cool on Austinin kirjoittama katkeransuloinen balladi, joka ei teknisesti ole mikään maailman nerokkain biisi, mutta se on hämmästyttävän kompakti, simppeli ja täynnä erilaisia tasoja. Lisäksi Stefani tulkitsee kappaleen aivan upeasti, mitä video vielä korostaa. ”Remember Harbour Boulevard/The dreaming days when the mess was made/Look how all the kids have grown/We have changed but we're still the same/After all that we've been through/I know we're cool.”
Ihanan kasaria ja aivan mahtavaa popkäsityötä. Tosin ne, joiden mielestä Stefanin laulu muistuttaa teloitettavan lampaan määkimistä tuskin kääntävät kelkkansa tämän ansiosta.
Odotin pari vuotta, josko erinomaisesta The Sweet Escape -kiertueesta olisi tehty dvd, mutta sellaista ei ikinä ilmestynyt. Nyyh. Joka tapauksessa Helsingin-keikka on eräs parhaita näkemiäni popkeikkoja.
Listamenestys:
UK: #10
US: #13
FI: #18
Tsekkaa myös: What You Waiting for, Hollaback Girl
Top kympissä ollaan. Jos lista on tähän mennessä mennyt mielestänne päin seiniä, niin käännettä parempaan tuskin tapahtuu.
Ja jos Robyn on tämän hetken huimin popartisti, Gwen Stefani antaisi kovan vastuksen, jos vain äitiydeltään ja No Doubt -soutamiselta ja huopaamiseltaan ehtisi.
Stefanin sooloesikoinen Love. Angel. Music. Baby. (2004) on harvinaisen onnistunut popalbumi, joka elää yhtä lailla Stefanin itsensä kuin huimien yhteistyösuoritusten varassa. Tuntuu että jokainen Dallas Austinista Linda Perryn, Nellee Hooperin, Dr. Dren ja Pharrellin kautta Eveen sai levylle itsestään kaiken irti.
Cool on Austinin kirjoittama katkeransuloinen balladi, joka ei teknisesti ole mikään maailman nerokkain biisi, mutta se on hämmästyttävän kompakti, simppeli ja täynnä erilaisia tasoja. Lisäksi Stefani tulkitsee kappaleen aivan upeasti, mitä video vielä korostaa. ”Remember Harbour Boulevard/The dreaming days when the mess was made/Look how all the kids have grown/We have changed but we're still the same/After all that we've been through/I know we're cool.”
Ihanan kasaria ja aivan mahtavaa popkäsityötä. Tosin ne, joiden mielestä Stefanin laulu muistuttaa teloitettavan lampaan määkimistä tuskin kääntävät kelkkansa tämän ansiosta.
Odotin pari vuotta, josko erinomaisesta The Sweet Escape -kiertueesta olisi tehty dvd, mutta sellaista ei ikinä ilmestynyt. Nyyh. Joka tapauksessa Helsingin-keikka on eräs parhaita näkemiäni popkeikkoja.
Listamenestys:
UK: #10
US: #13
FI: #18
Tsekkaa myös: What You Waiting for, Hollaback Girl
maanantai 13. joulukuuta 2010
11 | Robyn & Kleerup – With Every Heartbeat (2007)
Video
Heitin kuvitteellista kolikkoa siitä, onko Robynille varatun sijan biisi yllätyshitti With Every Heartbeat vai Be Mine (2004). Lopulta kallistuin ensin mainitun puolelle.
Biisithän ovat keskenään varsin erilaisia, mutta Robyn käyttää usein samoja teemoja – hieman kyllästymiseen asti. Rakkaus on ihanaa, mutta se sattuu.
With Every Heartbeat on niitä harvoja biisejä, jonka ensikuuntelun muistan. Tai muistan lähinnä, millaisia fiiliksiä se herätti. Biisi oli pakko kuulla heti uudestaan ja kuuntelin sen uudestaan niin monta kertaa, että siitä tuli eräs Last.fm-tilini perusteella eniten kuuntelemistani biiseistä.
Upean helkkyvä ja kaunis sävellys pääsee parhaiten oikeuksiinsa akustisena versiona, mutta alkuperäisessä on jotain selittämätöntä voimaa. Kun Robyn toistaa mahdottomasta rakkaudesta kertovan sanoituksen kliimaksia ”And it hurts with every heartbeat” Kleerupin luoman tunnelmallisen synamaton päälle, harva pystyy olemaan vaikuttumatta.
Grammy-ehdokkaanakin keikkuva Robyn taitaa olla planeettamme kovin poptähti tällä hetkellä. Ei hassummin omaa lafkaansa pyörittävältä ruotsalaiselta, joka vaikuttaa aina yhtä herttaiselta yhdistelmältä naapurintyttöä ja diskodiivaa.
Nyt kun jäljellä on top kymppi, runsaslukuinen lukijakunta voisi heittää arvauksia sinne päässeistä kappaleista ja artisteista. Tai siitä, ketkä siellä eivät ainakaan ole..
Listamenestys:
UK: #1
US: -
Tsekkaa myös: Be Mine, Who's That Girl
Heitin kuvitteellista kolikkoa siitä, onko Robynille varatun sijan biisi yllätyshitti With Every Heartbeat vai Be Mine (2004). Lopulta kallistuin ensin mainitun puolelle.
Biisithän ovat keskenään varsin erilaisia, mutta Robyn käyttää usein samoja teemoja – hieman kyllästymiseen asti. Rakkaus on ihanaa, mutta se sattuu.
With Every Heartbeat on niitä harvoja biisejä, jonka ensikuuntelun muistan. Tai muistan lähinnä, millaisia fiiliksiä se herätti. Biisi oli pakko kuulla heti uudestaan ja kuuntelin sen uudestaan niin monta kertaa, että siitä tuli eräs Last.fm-tilini perusteella eniten kuuntelemistani biiseistä.
Upean helkkyvä ja kaunis sävellys pääsee parhaiten oikeuksiinsa akustisena versiona, mutta alkuperäisessä on jotain selittämätöntä voimaa. Kun Robyn toistaa mahdottomasta rakkaudesta kertovan sanoituksen kliimaksia ”And it hurts with every heartbeat” Kleerupin luoman tunnelmallisen synamaton päälle, harva pystyy olemaan vaikuttumatta.
Grammy-ehdokkaanakin keikkuva Robyn taitaa olla planeettamme kovin poptähti tällä hetkellä. Ei hassummin omaa lafkaansa pyörittävältä ruotsalaiselta, joka vaikuttaa aina yhtä herttaiselta yhdistelmältä naapurintyttöä ja diskodiivaa.
Nyt kun jäljellä on top kymppi, runsaslukuinen lukijakunta voisi heittää arvauksia sinne päässeistä kappaleista ja artisteista. Tai siitä, ketkä siellä eivät ainakaan ole..
Listamenestys:
UK: #1
US: -
Tsekkaa myös: Be Mine, Who's That Girl
sunnuntai 12. joulukuuta 2010
12 | t.A.T.u – All the Things She Said (2002)
Video
Venäläinen melkein lesboduo, mafia lykkäsi promorekeen miljoonia ruplia, huimaavan huonot lauluäänet, tuottajana Trevor Horn. Mikä voi mennä pieleen? Ei mikään. Eikä mennytkään. All the Things She Said oli valtava hitti ympäri maailmaa, jopa noihin aikoihin elektropoppia hyljeksinyt USA meni polvilleen.
Lenalla ja Julialla on oikeastaan kolme tasavahvaa singlehittiä: tämä, Not Gonna Get Us sekä All About Us ovat kaikki ihan popin juhlaa kerrassaan. Sen lisäksi heidän versionsa The Smithsin How Soon Is Now'sta pärjää omituisuudellaan alkuperäiselle.
Ei tiedetä, kuinka paljon All the Things She Saidistä on Hornin käsialaa, mutta ainakin hänet merkittiin tuottajaksi yksin. Liekö kontrahdin vaatimuksia.
Kuunnellessani tätä pitkästä aikaa hämmästyin kuinka rock biisin sovitus itse asiassa onkaan. Rahalla saa ja moskovalaisella limolla pääsee.
Listamenestys:
UK: #1
US: #20
FI: #3
Tsekkaa myös: Not Gonna Get Us, All About Us
Venäläinen melkein lesboduo, mafia lykkäsi promorekeen miljoonia ruplia, huimaavan huonot lauluäänet, tuottajana Trevor Horn. Mikä voi mennä pieleen? Ei mikään. Eikä mennytkään. All the Things She Said oli valtava hitti ympäri maailmaa, jopa noihin aikoihin elektropoppia hyljeksinyt USA meni polvilleen.
Lenalla ja Julialla on oikeastaan kolme tasavahvaa singlehittiä: tämä, Not Gonna Get Us sekä All About Us ovat kaikki ihan popin juhlaa kerrassaan. Sen lisäksi heidän versionsa The Smithsin How Soon Is Now'sta pärjää omituisuudellaan alkuperäiselle.
Ei tiedetä, kuinka paljon All the Things She Saidistä on Hornin käsialaa, mutta ainakin hänet merkittiin tuottajaksi yksin. Liekö kontrahdin vaatimuksia.
Kuunnellessani tätä pitkästä aikaa hämmästyin kuinka rock biisin sovitus itse asiassa onkaan. Rahalla saa ja moskovalaisella limolla pääsee.
Listamenestys:
UK: #1
US: #20
FI: #3
Tsekkaa myös: Not Gonna Get Us, All About Us
lauantai 11. joulukuuta 2010
13 | Britney Spears – Toxic (2003)
Video
Kummallista, miten pitkän uran voi rakentaa julkaisemalla pelkästään toisten sorvaamaa hittipoppia. Britney Spearsin artistipersoona on todella tylsä eikä hän osaa edes laulaa mitenkään erityisen hyvin. Mutta muut avut ovatkin kohdallaan. With a little help from her friends.
Ruotsalaiset olisivat voineet adoptoida Britneyn, sillä paria hittiä lukuun ottamatta hänen suurimmat menestyksensä ovat svedujen käsialaa. Tämän Toxicin kirjoittivat BloodShy & Avant, jotka sittemmin rupesivat julkaisemaan huomattavasti kesympiä biisejään itse nimellä Miike Snow.
Ja onhan Toxic aivan fantastinen biisi. Se on niitä kappaleita, joista jokainen tykkää tai ainakin arvostaa, myönsi tai ei. Biisin soundi kuulostaa hieman vanhentuneelta, mutta herttaisella tavalla. Aivan mahtava sävellys pääsee esiin ennen kaikkea säkeistöissä ja kertosäkeessä pilkahtava americana-kitara on suorastaan nerokas keksintö.
Laulajana Britney on ollut aina enemmän robotti kuin taidollaan briljeeraava lintunen. Äänelläänhän se variskin laulaa, ei tosin efektien läpi.
Kaikista puutteistaan huolimatta, tai ehkä niiden takia, Britney on hieno poptähti. Esimerkiksi Gimme More -videota on todella vaikea ylittää (tai alittaa), mikä tekee hänestä entistä helpomman diggailun kohteen. Sitä paitsi Gimme More on aivan huikean hyvä biisi.
Listamenestys:
UK: #1
US: #9
FI: #8
Tsekkaa myös: Gimme More, Womanizer
Kummallista, miten pitkän uran voi rakentaa julkaisemalla pelkästään toisten sorvaamaa hittipoppia. Britney Spearsin artistipersoona on todella tylsä eikä hän osaa edes laulaa mitenkään erityisen hyvin. Mutta muut avut ovatkin kohdallaan. With a little help from her friends.
Ruotsalaiset olisivat voineet adoptoida Britneyn, sillä paria hittiä lukuun ottamatta hänen suurimmat menestyksensä ovat svedujen käsialaa. Tämän Toxicin kirjoittivat BloodShy & Avant, jotka sittemmin rupesivat julkaisemaan huomattavasti kesympiä biisejään itse nimellä Miike Snow.
Ja onhan Toxic aivan fantastinen biisi. Se on niitä kappaleita, joista jokainen tykkää tai ainakin arvostaa, myönsi tai ei. Biisin soundi kuulostaa hieman vanhentuneelta, mutta herttaisella tavalla. Aivan mahtava sävellys pääsee esiin ennen kaikkea säkeistöissä ja kertosäkeessä pilkahtava americana-kitara on suorastaan nerokas keksintö.
Laulajana Britney on ollut aina enemmän robotti kuin taidollaan briljeeraava lintunen. Äänelläänhän se variskin laulaa, ei tosin efektien läpi.
Kaikista puutteistaan huolimatta, tai ehkä niiden takia, Britney on hieno poptähti. Esimerkiksi Gimme More -videota on todella vaikea ylittää (tai alittaa), mikä tekee hänestä entistä helpomman diggailun kohteen. Sitä paitsi Gimme More on aivan huikean hyvä biisi.
Listamenestys:
UK: #1
US: #9
FI: #8
Tsekkaa myös: Gimme More, Womanizer
perjantai 10. joulukuuta 2010
14 | Aaliyah – Try Again (2000)
Video
Aaliyah Haughton on listan ainoa vainaja ja oikeastaan ensimmäinen tähti, jonka kuolema kosketti minua henkilökohtaisesti. Olin juuri hankkinut neidon nimettömän kolmannen albumin, joka on yhä 2000-luvun kovimpia rytmimusiikkituotoksia.
Timbalandin tuotantoonhan Try Againkin nojaa ja hyvä niin. Timbaland on yhden tempun poni, mutta tempun onnistuessa jälki on murhaavan hyvää. Kyse on todella pienistä nyansseista: siitä, osuvatko kilkutukset oikeaan kohtaan ja miten kierosti kieppuvaksi biitti muovataan.
Parasta Try Againissa onkin Timbalandin biitti. Aaliyah'n laulu on tässä ympäristössä vähän kuin helmiä sioille, sillä taustat valloittavat estradin. Tarkemmassa kuuntelussa Aaliyah'n vokaaleistakin paljastuu hienouksia, kuten kolmen minuutin kieppeillä kuultava sielukas äänenkäyttö.
Laulajana Aaliyah ei ollut mitenkään erityinen, hyvä toki, mutta lähinnä samassa sarjassa Myan, Brandyn ja Monican kanssa. Kuolema teki hänestä etenkin Euroopassa suuremman tähden kuin mihin hän ikinä eläessään olisi kyennyt.
Try Again julkaistiin ensimmäisen kerran Romeo Must Die -leffan soundtrackillä. Videossa Jet Li liiteleekin hupaisasti. Tämä oli myös ensimmäinen Hot 100 -listan kärkeen pelkin radiosoittopistein noussut kappale.
Listamenestys:
UK: #5
US: #1
Tsekkaa myös: We Need a Resolution, I Care 4 U
Aaliyah Haughton on listan ainoa vainaja ja oikeastaan ensimmäinen tähti, jonka kuolema kosketti minua henkilökohtaisesti. Olin juuri hankkinut neidon nimettömän kolmannen albumin, joka on yhä 2000-luvun kovimpia rytmimusiikkituotoksia.
Timbalandin tuotantoonhan Try Againkin nojaa ja hyvä niin. Timbaland on yhden tempun poni, mutta tempun onnistuessa jälki on murhaavan hyvää. Kyse on todella pienistä nyansseista: siitä, osuvatko kilkutukset oikeaan kohtaan ja miten kierosti kieppuvaksi biitti muovataan.
Parasta Try Againissa onkin Timbalandin biitti. Aaliyah'n laulu on tässä ympäristössä vähän kuin helmiä sioille, sillä taustat valloittavat estradin. Tarkemmassa kuuntelussa Aaliyah'n vokaaleistakin paljastuu hienouksia, kuten kolmen minuutin kieppeillä kuultava sielukas äänenkäyttö.
Laulajana Aaliyah ei ollut mitenkään erityinen, hyvä toki, mutta lähinnä samassa sarjassa Myan, Brandyn ja Monican kanssa. Kuolema teki hänestä etenkin Euroopassa suuremman tähden kuin mihin hän ikinä eläessään olisi kyennyt.
Try Again julkaistiin ensimmäisen kerran Romeo Must Die -leffan soundtrackillä. Videossa Jet Li liiteleekin hupaisasti. Tämä oli myös ensimmäinen Hot 100 -listan kärkeen pelkin radiosoittopistein noussut kappale.
Listamenestys:
UK: #5
US: #1
Tsekkaa myös: We Need a Resolution, I Care 4 U
torstai 9. joulukuuta 2010
15 | Rachel Stevens – Some Girls (2004)
Video
Rachel Stevens... Kuvankaunis S Club -neito on ehkä 2000-luvun aliarvostetuin popseireeni. Hänen Come and Get It -albuminsa (2005) on silkkaa popeuforiaa alusta loppuun, mutta jai kaupallisesti karmeaksi flopiksi.
Tämä Some Girls -single kyllä pääsi brittilistan kakkoseksi ja loi hauskan kaksoismerkityksen biisin sanoitukselle: ”This won't last for long – not forever/.../ Dreams of #1 last forever/It's the only way to make you feel better.” Ykkössija jäi soolona saavuttamatta.
Stevensin ura ei todellakaan kestänyt kauaa, kahden albumin ajan, mutta niille kahdelle albumille mahtui kadehdittava nippu hienoja biisejä. Tämän tuotti Richard X, joka sorvasi samoihin aikoihin hittejä itselleen, Liberty X:lle, Sugababesille ja Annielle.
Some Girls on raaka, koukuttava ja menevä. Mitä muuta voi vaatia?
Listamenestys:
UK: #2
US: -
Tsekkaa myös: Negotiate with Love, So Good
Rachel Stevens... Kuvankaunis S Club -neito on ehkä 2000-luvun aliarvostetuin popseireeni. Hänen Come and Get It -albuminsa (2005) on silkkaa popeuforiaa alusta loppuun, mutta jai kaupallisesti karmeaksi flopiksi.
Tämä Some Girls -single kyllä pääsi brittilistan kakkoseksi ja loi hauskan kaksoismerkityksen biisin sanoitukselle: ”This won't last for long – not forever/.../ Dreams of #1 last forever/It's the only way to make you feel better.” Ykkössija jäi soolona saavuttamatta.
Stevensin ura ei todellakaan kestänyt kauaa, kahden albumin ajan, mutta niille kahdelle albumille mahtui kadehdittava nippu hienoja biisejä. Tämän tuotti Richard X, joka sorvasi samoihin aikoihin hittejä itselleen, Liberty X:lle, Sugababesille ja Annielle.
Some Girls on raaka, koukuttava ja menevä. Mitä muuta voi vaatia?
Listamenestys:
UK: #2
US: -
Tsekkaa myös: Negotiate with Love, So Good
keskiviikko 8. joulukuuta 2010
16 | Ultra Bra – Heikko valo (2000)
Video
Ultra Bran viisivuotinen kukoistuskausi alkoi Vapaaherran elämää -albumista (1996) ja päättyi Vesireittejä-levyn (2000) huimaavaan aloituskvartettiin Kaunis ja ylpee, Rubikin kuutio, Vesireittejä ja Heikko valo. Vasta näin kymmenen vuoden jälkeen tajuaa, kuinka kova juttu Ultra Bra olikaan. Samalla hieman sääli, ettei vastaavaa ilmiötä ole suomalaisessa popmusiikissa sen jälkeen syntynyt. No, ainutlaatuisesta asiastahan oli alun perinkin kysymys.
Mutta Heikko valo – aivan briljantti kappale. Pidin aina Vuokko Hovattaa bändin parhaana laulajana ja nimenomaan hänen tulkintansa ansiosta biisi nousee 2000-luvun alun UB-raitojen kovimmaksi. Sovituksellisesti mennään tutulla UB-linjalla, eli kaikki on isoa. Lopetus on liikuttavan euroviisu.
Heikko valo on bändin parhaita sävellyksiä ja sanoitus kertoo aika kivasti yksilöllisyyttä korostavasta nykymenosta. Tarvitsemme toisiamme, vaikka emme sitä itse aina halua huomatakaan.
Hienoa Ultra Brassa oli myös mies- ja naislaulajien käyttö. Popmusiikki tarvitsee lisää mies-naisduettoja!
Harkitsin tälle sijalle Scandinavian Music Groupiakin ja etenkin biisiä Mustana, maidolla, kylmänä, kuumana.
Listamenestys:
FI: #2
Tsekkaa myös: Rubikin kuutio, Vesireittejä
Ultra Bran viisivuotinen kukoistuskausi alkoi Vapaaherran elämää -albumista (1996) ja päättyi Vesireittejä-levyn (2000) huimaavaan aloituskvartettiin Kaunis ja ylpee, Rubikin kuutio, Vesireittejä ja Heikko valo. Vasta näin kymmenen vuoden jälkeen tajuaa, kuinka kova juttu Ultra Bra olikaan. Samalla hieman sääli, ettei vastaavaa ilmiötä ole suomalaisessa popmusiikissa sen jälkeen syntynyt. No, ainutlaatuisesta asiastahan oli alun perinkin kysymys.
Mutta Heikko valo – aivan briljantti kappale. Pidin aina Vuokko Hovattaa bändin parhaana laulajana ja nimenomaan hänen tulkintansa ansiosta biisi nousee 2000-luvun alun UB-raitojen kovimmaksi. Sovituksellisesti mennään tutulla UB-linjalla, eli kaikki on isoa. Lopetus on liikuttavan euroviisu.
Heikko valo on bändin parhaita sävellyksiä ja sanoitus kertoo aika kivasti yksilöllisyyttä korostavasta nykymenosta. Tarvitsemme toisiamme, vaikka emme sitä itse aina halua huomatakaan.
Hienoa Ultra Brassa oli myös mies- ja naislaulajien käyttö. Popmusiikki tarvitsee lisää mies-naisduettoja!
Harkitsin tälle sijalle Scandinavian Music Groupiakin ja etenkin biisiä Mustana, maidolla, kylmänä, kuumana.
Listamenestys:
FI: #2
Tsekkaa myös: Rubikin kuutio, Vesireittejä
tiistai 7. joulukuuta 2010
17 | Moloko – Forever More (2003)
Video
Jos oikeus toteutuisi, Róisín Murphy istuisi Lady Gagan rinnalla popin uutena hallitsijana. Siihen hänen tyylinsä on kuitenkin liian hienostunut eikä musiikki tarpeeksi aggressiivista jumppaa.
2000-luvun alussa irlantilainen Murphy teki musiikkia vielä Mark Brydonin kanssa nimellä Moloko. Kaksikon parhaat palat sullottiin muutamia vuosia sitten Catalogue-kokoelmalle, joka kannattaa hankkia ihan vain yleissivistyksen vuoksi.
Forever More on Molokon klubihitti Boris Dlugoschin remiksaaman Sing It Backin (1999) ohella. Mukavasti pumppaava biitti saa biisin kestäessä seurakseen kaikkea kivaa. Singleversiokin on toki hyvä, mutta albumiversiossa kappaleesta kehkeytyy suoranainen anthem.
Murphy on poptähti jumalan armosta ja koko komeuden kruunaavat svengaavat torvet.
Listamenestys:
UK: #17
US: -
Tsekkaa myös: The Time Is Now, Pure Pleasure Seeker
Jos oikeus toteutuisi, Róisín Murphy istuisi Lady Gagan rinnalla popin uutena hallitsijana. Siihen hänen tyylinsä on kuitenkin liian hienostunut eikä musiikki tarpeeksi aggressiivista jumppaa.
2000-luvun alussa irlantilainen Murphy teki musiikkia vielä Mark Brydonin kanssa nimellä Moloko. Kaksikon parhaat palat sullottiin muutamia vuosia sitten Catalogue-kokoelmalle, joka kannattaa hankkia ihan vain yleissivistyksen vuoksi.
Forever More on Molokon klubihitti Boris Dlugoschin remiksaaman Sing It Backin (1999) ohella. Mukavasti pumppaava biitti saa biisin kestäessä seurakseen kaikkea kivaa. Singleversiokin on toki hyvä, mutta albumiversiossa kappaleesta kehkeytyy suoranainen anthem.
Murphy on poptähti jumalan armosta ja koko komeuden kruunaavat svengaavat torvet.
Listamenestys:
UK: #17
US: -
Tsekkaa myös: The Time Is Now, Pure Pleasure Seeker
maanantai 6. joulukuuta 2010
18 | Beyoncé feat. Jay-Z – Crazy in Love (2003)
Video
Puhutaanpa taas hokemista. Mitä meillä oli ennen Umbrella-ella-ella-eh-eh-eh:tä? Tietenkin Crazy in Loven oh-oh-oh-oh-oh-oh-no-no! Sopivasti Jay-Z tunkeutui mukaan kummallekin biisille. Sillä erotuksella, että hänen räppinsä tässä on aivan mahtava.
Jonnekin kadonneen Rich Harrisonin tuotantokin liippaa yllättävän läheltä Umbrellaa – vai pitäisikö sanoa päinvastoin, sillä Grammy-palkinnollakin siunattu Crazy in Love mellasti listoilla neljä vuotta aiemmin. Hyvät asiat eivät niin vain muutu.
En löydä tästä Chi-Litesia sämpläävästä biisistä kerrassaan mitään moitittavaa. Tässä vaiheessa uraansa Beyoncé oli vielä hyvin helposti lähestyttävä: supertähti, muttei diiva. Tuoreimmat jättihitit Halo ja Single Ladies (2008) kärsivät erinomaisuudestaan huolimatta turhaan esittäjänsä tarpeesta tuoda itseään tykö.
Jos jokin yksittäinen elementti pitäisi nostaa esille, mainitsisin Jay-Z:n räpin lisäksi valloittavan kohottavan c-osan (vai mikä lie) noin 2:45:stä eteenpäin. Joten mainitaan se.
Listamenestys:
UK: #1
US: #1
FI: #12
Tsekkaa myös: If I Were a Boy, Single Ladies (Put a Ring on It)
Puhutaanpa taas hokemista. Mitä meillä oli ennen Umbrella-ella-ella-eh-eh-eh:tä? Tietenkin Crazy in Loven oh-oh-oh-oh-oh-oh-no-no! Sopivasti Jay-Z tunkeutui mukaan kummallekin biisille. Sillä erotuksella, että hänen räppinsä tässä on aivan mahtava.
Jonnekin kadonneen Rich Harrisonin tuotantokin liippaa yllättävän läheltä Umbrellaa – vai pitäisikö sanoa päinvastoin, sillä Grammy-palkinnollakin siunattu Crazy in Love mellasti listoilla neljä vuotta aiemmin. Hyvät asiat eivät niin vain muutu.
En löydä tästä Chi-Litesia sämpläävästä biisistä kerrassaan mitään moitittavaa. Tässä vaiheessa uraansa Beyoncé oli vielä hyvin helposti lähestyttävä: supertähti, muttei diiva. Tuoreimmat jättihitit Halo ja Single Ladies (2008) kärsivät erinomaisuudestaan huolimatta turhaan esittäjänsä tarpeesta tuoda itseään tykö.
Jos jokin yksittäinen elementti pitäisi nostaa esille, mainitsisin Jay-Z:n räpin lisäksi valloittavan kohottavan c-osan (vai mikä lie) noin 2:45:stä eteenpäin. Joten mainitaan se.
Listamenestys:
UK: #1
US: #1
FI: #12
Tsekkaa myös: If I Were a Boy, Single Ladies (Put a Ring on It)
sunnuntai 5. joulukuuta 2010
19 | Lily Allen – The Fear (2009)
Video
Kesä 2009 oli minulle henkilökohtaisesti aivan täydellinen: parin kuukauden sisään näin keikalla Pet Shop Boysin, Madonnan ja Lily Allenin. Paremmaksi ei juuri voi pistää.
Lily Allenin esikoisalbumi Alright, Still (2006) on ihan mainio, mutta It's Not Me, It's You (2009) suorastaan loistava. Sanoisin, että siinä on kaikki ne elementit, jotka minä poplevylle laittaisin. Kuunnelkaa, jos ette vielä ole tutustuneet.
Albumin ensimmäinen single The Fear ei ole levyn paras raita, mutta kylläkin Allenin uran paras single. Popvelho Greg Kurstin loihti viettelevän puolinopean sävellyksen ja Allen lauloi haikean melodian päälle oivaltavan ironisen sanoituksensa: ”I'll look at The Sun and I'll look in The Mirror/I'm on the right track, yeah, we're onto a winner.”
Toisaalta, naisartistien on helppo olla oivaltavia. Heidän tarvitsee vain dissata vallallaan olevaa naiskuvaa ja ironisoida bimboblondeja, kuten Pink Stupid Girlsissä (2006), tai vastaavasti valittaa naisena olemisen vaikeudesta. On paljon helpompi tulla noteeratuksi nimenomaan oivaltavana nais- kuin miespopparina. Jos mies laulaa tasa-arvosta, saisiko hän samanlaista kohtelua kuin sopivan tyrkysti ryntäät esillä aiheesta kujertava nainen? Tuskinpa.
Listamenestys:
UK : #1
US: #80
FI: #14
Tsekkaa myös: Littlest Things, Not Fair
Kesä 2009 oli minulle henkilökohtaisesti aivan täydellinen: parin kuukauden sisään näin keikalla Pet Shop Boysin, Madonnan ja Lily Allenin. Paremmaksi ei juuri voi pistää.
Lily Allenin esikoisalbumi Alright, Still (2006) on ihan mainio, mutta It's Not Me, It's You (2009) suorastaan loistava. Sanoisin, että siinä on kaikki ne elementit, jotka minä poplevylle laittaisin. Kuunnelkaa, jos ette vielä ole tutustuneet.
Albumin ensimmäinen single The Fear ei ole levyn paras raita, mutta kylläkin Allenin uran paras single. Popvelho Greg Kurstin loihti viettelevän puolinopean sävellyksen ja Allen lauloi haikean melodian päälle oivaltavan ironisen sanoituksensa: ”I'll look at The Sun and I'll look in The Mirror/I'm on the right track, yeah, we're onto a winner.”
Toisaalta, naisartistien on helppo olla oivaltavia. Heidän tarvitsee vain dissata vallallaan olevaa naiskuvaa ja ironisoida bimboblondeja, kuten Pink Stupid Girlsissä (2006), tai vastaavasti valittaa naisena olemisen vaikeudesta. On paljon helpompi tulla noteeratuksi nimenomaan oivaltavana nais- kuin miespopparina. Jos mies laulaa tasa-arvosta, saisiko hän samanlaista kohtelua kuin sopivan tyrkysti ryntäät esillä aiheesta kujertava nainen? Tuskinpa.
Listamenestys:
UK : #1
US: #80
FI: #14
Tsekkaa myös: Littlest Things, Not Fair
lauantai 4. joulukuuta 2010
20 | Hercules & Love Affair – Blind (2008)
Video
Miksi, Antony Hegarty, miksi? Sydäntäni riipaisee aina kun joku luopuu hyvästä popurastaan, innostuu omasta erinomaisuudestaan ja rupeaa taiteilijaksi. Toivottavasti Rufus Wainwrightin kanssa on hauskaa.
Hegartyn kaksi ensimmäistä albumia ovat aivan erinomaisia, mutta The Crying Light (2009) taustamusiikiksi pakenevaa himmailua. Biisit unohtuivat jonnekin.
Syy miksi takerruin Hegartyyn on tietenkin se, että ilman hänen vokaaleitaan Blind ei olisi läheskään näin korkealla. Biisi syttyy täyteen loistoonsa vasta laulun myötä. Blind on todella tarttuva houseraita, jonka ei soisi loppuvan koskaan. Pakollinen dj-numero One More Timen ohella. Erityisen komeata kuunneltavaa on Antonyn vokaalien kerroksellisuus.
Listamenestys:
UK: #40
US: -
Tsekkaa myös: You Are My Sister (Antony & The Johnsons), You Belong
Miksi, Antony Hegarty, miksi? Sydäntäni riipaisee aina kun joku luopuu hyvästä popurastaan, innostuu omasta erinomaisuudestaan ja rupeaa taiteilijaksi. Toivottavasti Rufus Wainwrightin kanssa on hauskaa.
Hegartyn kaksi ensimmäistä albumia ovat aivan erinomaisia, mutta The Crying Light (2009) taustamusiikiksi pakenevaa himmailua. Biisit unohtuivat jonnekin.
Syy miksi takerruin Hegartyyn on tietenkin se, että ilman hänen vokaaleitaan Blind ei olisi läheskään näin korkealla. Biisi syttyy täyteen loistoonsa vasta laulun myötä. Blind on todella tarttuva houseraita, jonka ei soisi loppuvan koskaan. Pakollinen dj-numero One More Timen ohella. Erityisen komeata kuunneltavaa on Antonyn vokaalien kerroksellisuus.
Listamenestys:
UK: #40
US: -
Tsekkaa myös: You Are My Sister (Antony & The Johnsons), You Belong
perjantai 3. joulukuuta 2010
21 | Rihanna feat. Jay-Z – Umbrella (2007)
Video
Usein niin mainion Jay-Z:n osuus Umbrellalla on aivan mitätön ja turha, mutta se ei himmennä kokonaiskuvaa lainkaan. Umbrella on moderni popklassikko.
Kaikkihan me muistamme Ella ella eh eh eh -hokeman joka sittemmin sai kymmeniä jäljittelijöitä ja saa yhä. En osaa sanoa, piileekö Umbrellan hyvyys pelkästään siinä. Biisissä on myös lukuisia muita ansioita: itse nostaisin jalustalle ennen kaikkea erinomaisen kertosäkeen ennen mainitsemaani hokemaa. Myös perin funky sovitus ansaitsee ison käden.
Vaikka The-Dreamin kynäilemä Umbrella on hieno biisi, ei ollut lainkaan itsestään selvää, edustaako se Rihannaa tässä savotassa. Rankkaan nimittäin neidon esikoissinglen Pon de Replay (2005) todella korkealle kuten myös Tainted Love -samplella ratsastavan SOS:in (2006).
Rihannalla on yhdeksän Hot 100 -listan ykköstä, joista seitsemän johtavana artistina. Vastaavaan ei ole pystynyt 2000-luvulla kukaan muu.
Listamenestys:
UK: #1
US: #1
FI: #2
Tsekkaa myös: Pon de Replay, SOS (Rescue Me)
Usein niin mainion Jay-Z:n osuus Umbrellalla on aivan mitätön ja turha, mutta se ei himmennä kokonaiskuvaa lainkaan. Umbrella on moderni popklassikko.
Kaikkihan me muistamme Ella ella eh eh eh -hokeman joka sittemmin sai kymmeniä jäljittelijöitä ja saa yhä. En osaa sanoa, piileekö Umbrellan hyvyys pelkästään siinä. Biisissä on myös lukuisia muita ansioita: itse nostaisin jalustalle ennen kaikkea erinomaisen kertosäkeen ennen mainitsemaani hokemaa. Myös perin funky sovitus ansaitsee ison käden.
Vaikka The-Dreamin kynäilemä Umbrella on hieno biisi, ei ollut lainkaan itsestään selvää, edustaako se Rihannaa tässä savotassa. Rankkaan nimittäin neidon esikoissinglen Pon de Replay (2005) todella korkealle kuten myös Tainted Love -samplella ratsastavan SOS:in (2006).
Rihannalla on yhdeksän Hot 100 -listan ykköstä, joista seitsemän johtavana artistina. Vastaavaan ei ole pystynyt 2000-luvulla kukaan muu.
Listamenestys:
UK: #1
US: #1
FI: #2
Tsekkaa myös: Pon de Replay, SOS (Rescue Me)
torstai 2. joulukuuta 2010
22 | Will Young – Leave Right Now (2003)
Video
Will Young on kevyesti parasta, mitä Britannian Idol tai X Factor on saanut aikaan. Popstarsissa luotu Girls Aloud puolustaa myös paikkaansa popmaailmassa.
Youngin ura ei toki lähtenyt käyntiin perinteisine cover-loilotuksineen mitenkään mullistavasti, mutta toinen albumi Friday's Child (2003) sulatti sydämiä oikein urakalla. 80-luvun popvaikuttaja Stephen Lipsonin alaisuudessa väsätty albumi yhdisti peruspopin sielukkaisiin torvisektioihin sekä tyylikkäisiin jousiin ja parivaljakko muisti kirjoittaa muutaman kappaleenkin. Leave Right Now tosin on toisen popmestarin Eg Whiten kynästä. Joka tapauksessa, tuloksena oli suorastaan riemukkaan ilmava ja raikas poplevy – varsinkin, kun sitä kuuntelee ylituotetun popin armon vuonna 2010.
Leave Right Now on tietenkin Friday's Childin kohokohta. Biisi kuuluu sarjaamme ”Tämän kappaleen olisin halunnut tehdä”. Se on myös eräs korkeimmalle rankkaamistani balladeista. Melodia on todella kaunis samoin kuin Youngin ääni. Tulkinta taiteilee haurauden ja voimakkaan ”minä selviän tästä” -fiiliksen välimaastossa. Näin se pitää tehdä.
Leave Right Now nousi Hot 100 -listalle vasta tänä vuonna Youngin esitettyä sen sikäläisessä Idolissa.
Listamenestys:
UK: #1
US: #81
Tsekkaa myös: Your Game, All Time Love
Will Young on kevyesti parasta, mitä Britannian Idol tai X Factor on saanut aikaan. Popstarsissa luotu Girls Aloud puolustaa myös paikkaansa popmaailmassa.
Youngin ura ei toki lähtenyt käyntiin perinteisine cover-loilotuksineen mitenkään mullistavasti, mutta toinen albumi Friday's Child (2003) sulatti sydämiä oikein urakalla. 80-luvun popvaikuttaja Stephen Lipsonin alaisuudessa väsätty albumi yhdisti peruspopin sielukkaisiin torvisektioihin sekä tyylikkäisiin jousiin ja parivaljakko muisti kirjoittaa muutaman kappaleenkin. Leave Right Now tosin on toisen popmestarin Eg Whiten kynästä. Joka tapauksessa, tuloksena oli suorastaan riemukkaan ilmava ja raikas poplevy – varsinkin, kun sitä kuuntelee ylituotetun popin armon vuonna 2010.
Leave Right Now on tietenkin Friday's Childin kohokohta. Biisi kuuluu sarjaamme ”Tämän kappaleen olisin halunnut tehdä”. Se on myös eräs korkeimmalle rankkaamistani balladeista. Melodia on todella kaunis samoin kuin Youngin ääni. Tulkinta taiteilee haurauden ja voimakkaan ”minä selviän tästä” -fiiliksen välimaastossa. Näin se pitää tehdä.
Leave Right Now nousi Hot 100 -listalle vasta tänä vuonna Youngin esitettyä sen sikäläisessä Idolissa.
Listamenestys:
UK: #1
US: #81
Tsekkaa myös: Your Game, All Time Love
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
23 | Lady Gaga – Bad Romance (2009)
Video
Lady Gagan Bad Romance ehti juuri ja juuri mukaan, sillä se julkaistiin viime vuoden marraskuussa The Fame Monsterilla. Esimerkiksi Keshan Tik Tok jäi rannalle, koska biisin julkaisupäivä venyi tammikuulle.
Olen samaan aikaan iloinen ja hämmästynyt Lady Gagan saamasta positiivisesta kohtelusta. Osaan nimetä heti viisi musiikillisesti vähintään saman tason poptähteä. Kyseessä lieneekin Madonna-ilmiö: Gaga on ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja tuonut itseään tykö oikealla tavalla. Imagostahan asiassa on pitkälti kyse. Kriitikoiden ylistys on maallikon näkökulmasta hieman outoa – aivan kuin Lady Gaga olisi tehnyt popista yhtäkkiä salonkikelpoista. Ja vielä Akonin levymerkillä! Ooh, sehän osaa laulaa!
Ei silti, rautaisilla biiseillä kuten Poker Face, Telephone, Dance in the Dark ja Bad Romance saavutettu suksee on erittäin ansaittua. Jos hän olisi pusertanut The Fame -projektin yhdeksi 12 biisin albumiksi, puhuisimme mestariteoksesta myös albumimitassa.
Bad Romance kirkasti kaiken Poker Facen pophittipotentiaalin: älytön hokema, kohoava kertosäe ja tappavan tehokas jytke. Video on fantastinen, Alexander McQueen R.I.P.
Listamenestys:
UK: #1
US: #2
FI: #1
Tsekkaa myös: Poker Face, Telephone
Lady Gagan Bad Romance ehti juuri ja juuri mukaan, sillä se julkaistiin viime vuoden marraskuussa The Fame Monsterilla. Esimerkiksi Keshan Tik Tok jäi rannalle, koska biisin julkaisupäivä venyi tammikuulle.
Olen samaan aikaan iloinen ja hämmästynyt Lady Gagan saamasta positiivisesta kohtelusta. Osaan nimetä heti viisi musiikillisesti vähintään saman tason poptähteä. Kyseessä lieneekin Madonna-ilmiö: Gaga on ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja tuonut itseään tykö oikealla tavalla. Imagostahan asiassa on pitkälti kyse. Kriitikoiden ylistys on maallikon näkökulmasta hieman outoa – aivan kuin Lady Gaga olisi tehnyt popista yhtäkkiä salonkikelpoista. Ja vielä Akonin levymerkillä! Ooh, sehän osaa laulaa!
Ei silti, rautaisilla biiseillä kuten Poker Face, Telephone, Dance in the Dark ja Bad Romance saavutettu suksee on erittäin ansaittua. Jos hän olisi pusertanut The Fame -projektin yhdeksi 12 biisin albumiksi, puhuisimme mestariteoksesta myös albumimitassa.
Bad Romance kirkasti kaiken Poker Facen pophittipotentiaalin: älytön hokema, kohoava kertosäe ja tappavan tehokas jytke. Video on fantastinen, Alexander McQueen R.I.P.
Listamenestys:
UK: #1
US: #2
FI: #1
Tsekkaa myös: Poker Face, Telephone
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)